ARTIKKELIT JATKUVAT!!!

Satakunnan piirin liittokouluttaja , urheilulukion ja 100 –unta Akatemiajoukkueen valmentaja Jouni Joensuu
on kirjaillut kesän artikkeliin ajatuksia psyykkisestä valmennuksesta. Taidon, pelikäsityksen ja fysiikan lisäksi
kokonaisuus vaatii oikeanlaista ajattelua. Tässä sinulle valmentaja tai pelaaja tärkeää asiaa kokeneen futismiehen kirjoittamana.

• Millä asenteella olet liikkeellä
• Mitä ajattelet
• Mitä sanot itsellesi
• Millaisia tunteita tunnet
• Milloin ja miten rentoutat itseäsi
• Millaisia mielikuvia luot
• Mihin ja miten keskityt (keskität ajatukset, itsepuhuttelu, mielikuvat)

Ajatusmalli, jossa urheilija nähdään vain fyysisten rajojensa koettelijaksi on vain puoliksi totta. Menestyäkseen urheilijana niin pitkälle
kuin fyysiset rajat antavat myöden pitää urheilijan omata vahva henkinen lujuus. Kaksi fyysisesti samantasoista urheilijaa saattavat
päätyä täysin eritasoisiksi juuri henkisten ominaisuuksiensa ansiosta. Kansanomaisesti puhutaan pään kestämisestä.

Fyysisen ja mentaalisen samanaikainen suunnittelu/ toteuttaminen. Mitä ajattelet, mitä tunnet….
samanaikaisesti kun harjoittelet, verryttelet tai kilpailet.

Fyysinen                  *   harjoittelu

Emotionaalinen       * positiivinen avoin   ilmapiiri

Sosiaalinen            * vuorovaikutus

Psyykkinen           * tavoitteellisuus
                            * sitoutuminen
                            * haasteet
                            * vastuu ja vapaus
                            * luottamus

Huipputulosten saamiseksi on välttämätöntä, että urheilija ottaa vastuun omasta harjoittelustaan.
Ajatus siitä, että urheilija suorittaisi harjoitteet vain, koska valmentaja määrää ja valvoo suoritusta,
on käsittämätön. Monet urheilijat ja joukkueet ovat päässeet yllättävänkin pitkälle harjoittelemalla tunnontarkasti
valmentajan ohjeiden mukaan. Mutta jos tavoitellaan omaa parasta ja etsitään omia rajoja, ei riitä pelkkä ohjeiden koneellinen
toteuttaminen. Vasta kun mukaan otetaan sydän ja sielu voidaan päästä oman suorituksen huipulle, on se sitten millä sarjatasolla tahansa.
Mitkään suunnitelmat eivät saisi mennä ohi urheilijoiden omien tuntemuksien. Meidän valmentajien tulisi kannustaa nuoria
urheilijoitamme sekä näyttämään että kertomaan millaisena he kokevat tekemänsä harjoittelun ja itse pelitapahtuman.

Yksi tärkeä harjoittelun tavoite on opettaa urheilijoita itse ajattelemaan ja analysoimaan suoritustaan tai peliä kokonaisuutena.
Ajattelua voi kehittää myös muuhun elämään liittyen. Mitä enemmän huomaa itse, osaa ja ymmärtää kaikesta ympärillä tapahtuvasta,
sitä enemmän voi ymmärtää myös urheilusuorituksesta. Psykologiassa puhutaan siirtovaikutuksesta. On turha kuvitella, että jos valmentaja
tekee kaikki päätökset harjoituksissa, niin urheilija osaisi tehdä niitä pelissä. Miten voisi oppia tekemään päätöksiä nopeatempoisessa
pelissä, jollei tätä ominaisuutta harjoitella.

Tutkija ja kokenut urheilupsykologian asiantuntija Jarmo Liukkonen on selvitellyt motivaatio- orientaatiota nuoriso-urheilussa.
Hänen mukaansa nuorten urheilijoiden kehittyminen on suotuisinta silloin, kun sekä ympäristö että urheilija itse ovat tehtäväsuuntautuneita
kilpailusuuntautuneisuuden sijaan. Urheilijan oma tehtäväsuuntautuneisuus tarkoittaa sitä, että nuori saa tyydytystä omasta kehittymisestä ja
oppimisesta. Ympäristössä ja erityisesti valmennuksessa se näkyy siinä, että arvostetaan yritystä, korostetaan osallistumista ja palkitaan
henkilökohtaisen suorituksen parantumista vertailematta sitä muihin urheilijoihin

Kilpailusuuntautunut valmennusilmapiiri vastaavasti painottaa itsen vertailua muihin. Urheilija peilaa omaa osaamistaan, suoritustaan
ja pärjäämistään muiden taitoihin. Toisin kuin tehtäväsuuntautuneessa ilmapiirissä tällaisessa tilanteessa on mahdollisuus, että useammat
urheilijat kokevat itsensä epäonnistuneeksi.

Yhdysvalloissa tehdyn selvityksen mukaan, johon osallistui 200 yliopistourheilijaa, tehtäväsuuntautunut ajattelu ja korkea koettu
kyvykkyys olivat yhteydessä urheilijoiden parhaisiin suorituksiin ja kilpailuorientoitunut ajattelutapa mm. keskittyminen lopputulokseen
oli yhteydessä urheilijoiden huonoimpiin suorituksiin. Tehtäväsuuntautuneiden urheilijoiden voidaan olettaa menestyvän pitkän päälle
kilpailusuuntautuneita paremmin huippu-urheilussa, huomion ja tavoitteiden keskittyessä omien taitojen kehittämiseen.
Tehtäväsuuntautunut tavoiteorientaatio pyrkii yhä parempiin henkilö-kohtaisiin suorituksiin, jolloin motivaatio ei sammu,
vaikka urheilija olisi jo saavuttanut korkeita tavoitteita.

• älä kehu liikaa…
• porukka pitää pistää aika ajoin kuriin…
• kritiikki on osattava käyttää hyväksi…
• älä nyt ota tätä henkilökohtaisesti…
• kissa kiitoksella elää…
• työ tekijäänsä kiittää…

Negatiivista palautetta saadessaan:

70% urheilijoista lamaantuu ja lakkaa ajattelemasta

20% ei lainkaan huomaa, että heitä arvostellaan

10% osaa käyttää kritiikin hyväkseen

90% pelaajista tekee parempia suorituksia, jos heille kerrotaan, että he ovat hyviä pelaajia. vain

10% pelaajista vaativat jatkuvaa kannustamista.

GARY LINEKER

Epäonnistumisten purkaminen

• Virheet ovat kaikkein hyödyllisimpiä oppimiskokemuksia.
• Virheistä oppiminen edellyttää niiden rohkeaa kohtaamista ja analysoimista:

• Purkaminen kannattaa tehdä, kun suurin tunnekuohu on ohi mutta tilanne on vielä hyvin muistissa
• Tietoisen pohdinnan jälkeen mielikuvaa epäonnistumisesta voi muuttaa esimerkiksi:

1. astumalla itse pois kuvasta ja katsomalla tilannetta sivusta
2. vertaamalla tilannetta onnistuneeseen suoritukseen ja nostaa onnistunut suoritus voimakkaammin esiin.

• Epäonnistumisen purkaminen on tärkeää, jottei paineen alla ohjautuisi uudelleen toiminnan ei- toivotulle alueelle

Urheilijan sitoutumisen kannalta hänen olisi hyvä itse tarkkailla tekemisiään suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin. Eräs tapa on laatia
henkilökohtainen kehittämishaaste.Laadi luettelo, johon merkitset kymmenen kehittymisesi kannalta tärkeää tavoitetta.
Kaikki mitkä vaikuttavat tulevaan urheilijana kehittymiseen (myös: työ, ihmissuhteet, koulu, elämäntavat). Anna kullekin tavoitteelle
numero 1-10 sen mukaan, miten hyvin tavoite on tällä hetkellä hallussa. Laadi sen jälkeen vastaava lista, johon kirjaat toimenpiteet,
joilla aiot kyseisiä kymmentä aihetta parantaa.

Tarkista kuukausittain (anna numero) kuinka nämä keinot ovat toteutuneet ja pohdi, miten keinoja voisi tehostaa. Voit myös vaihtaa aiheita.

Tavoitealue pvm esim. 15.5 15.6 15.7 jne

1. (4) menen aikaisemmin nukkumaan

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

Keinot, joilla tulen kehittämään kuvaamiani kehittämishaasteita

1. teen läksyt heti koulun jälkeen, enkä vasta illalla.
2. jne.

Tässä muutamia ajatuksia psyykkisestä valmennuksesta. Aihe on erittäin laaja ja monisäikeinen. Olen kuitenkin varma siitä, että yhä enenevässä määrin tullaan huomioimaan psyykkiset tekijät, kun pyrimme auttamaan nuoria urheilijoitamme saavuttamaan asettamiansa päämääriä. Kuten useasti elämässä, samoin on asia psyykkisen valmennuksen alueella. Eteenpäin mennään, vaikka pienin askelin, joten lähtekäämme rohkeasti liikkeelle.

Kaikki Pelaa -koulutusterveisin:   Jouni Joensuu 050-3029638