SUOMEN PALLOLIITON SATAKUNNAN PIIRI
SATAKUNNAN PIIRIN HISTORIAA
(teksti Satakunnan Piirin 50 v historiikista)
|
Perustaminen
SATAKUNNAN PIIRIN PERUSTAMINEN Satakunta kuului aluksi Häme-Satakunnan piiriin joka perustettiin v. 1930. Koska kuitenkin osoittautui näin laajan alueen kilpailullinen hoitaminen vaikeaksi, ryhdyttiin tunnusteluihin piirin jakamiseksi kahdeksi erilliseksi piiriksi. Vuonna 1932 siirrettiin tätä varten piirin kotipaikka väliaikaisesti Raumalle ja samalla ehdotettiin Suomen Palloliiton liittohallitukselle, että piiri jaettaisiin kahtia, joissa piirien rajoina loisivat maakuntien rajat. Tämä toive toteutuikin v. 1934. ALKUUN Helmikuun kuudentena päivänä kokoontuivat Raumalle Häme-Satakunnan edustajat jotka samalla kertaa päättivät lopettaa yhteisen piirin. Lopettajaiskokouksen jälkeen kokoontuivat Satakunnan seurojen edustajat perustaen Satakunnan piirin. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Walter Jokinen Raumalta joka oli myös toiminut Häme-Satakunnan piirin puheenjoh- tajansa, sekä piiritoimikunnan muiksi jäseniksi toimittaja Veikko Laitinen porista (varapuheenjohtaja), opettaja Väinö Salminen Raumalta (sihteeri/rahastonhoitaja) sekä varajäseneksi konttoristi Arvo Kesäläinen Porista. Perustamistilaisuudessa olivat läsnä seuraavat seurat: Porin Palloilijat, Iirot (Pallo-Iirot), Porin Kärpät ja Björneborgs IFK. Näin alkoi toimintansa Satakunnan piiri.
Oman piirin perustaminen osoittautui erinomaiseksi toimenpiteeksi. Kilpailutoiminta niin jää- kuin jalkapallossa piristyi huomattavasti. Samalla piiritoimikunta alkoi kiinnittää huomiota maakuntaan, lähettämällä kirjeitä eri paikkakunnille jalkapalloharrastuksen levittämiseksi. Seurauksena oli, että Eura ehti ensimmäiseksi liittyä yhteiseen renkaaseen. Palloilukurssi järjestettiin jo samana vuonna mm. Uudessakaupungissa ja innostus paikkakunnalla oli niin valtava, että kun kurssien päälle pelattiin propagandaottelu, ei tästä tahtonut tulla loppua ollenkaan, sillä "alkuasukkaat" pelasivat pelaamisen ilosta yli määräajan. Piirin ensimmäisenä toimintavuonna kilpaili piirin mestaruuksista jalkapallossa 14 ja jääpallossa 12 joukkuetta. Jääpalloilussa vei ensimmäisen 1 lk. mestaruuden Iirot, samoin 2 lk. mestaruuden. Jalkapalloilussa osoittivat raumalaiset yhä ylivoimaisuutta voittaen myös 1 lk. mestaruuden, johon oli ehditty teettää piirin mestaruusmitalitkin. 2 luokan voitti PoPa, 3 lk. Iirot, nuorten mestaruuden Kärpät ja ikämiesten PoPa. Alkajaisvuotena pelattiin jalkapalloilussa ensimmäinen maakuntaottelu, jossa Porissa vastustajan oli Häme. Ottelu päättyi tasapeliin 1 - 1. Samana vuonna aloitettiin jääpallossa kaupunkiotelut Porin ja Rauman kesken. Tähän lahjoitti komean hopeapokaalin Björk Raumalta. Ensimmäinen ottelu käytiin Raumalla ja päättyi yhteenotto "perin epäselvissä" olosuhteissa kuten historian lehdet osoittavat, tasapeliin 3 - 3.ALKUUN Samana vuonna olivat Palloliiton sarjatoiminnassa mukana Iirot ja Kärpät B-sarjassa. Iirot voitti Kärpät mutta hävisi vaasalaisille, johon tie katkesi. Jalkapallossa Iirot olivat myös paras satakuntalaisseura pelaten erittäin kunniakkaasti B-sarjassa. Vuoden 1935 tilastot osoittavat, että piirin mestaruuskilpailuihin jääpallossa ilmoittautui kaikenkaikkiaan kuuden seuran kahdeksantoista joukkuetta ja jalkapallossa tapahtui melkein sataprosenttinen nousu, jossa neljästä seurasta mentiin seitsemään ja neljästätoista joukkueesta seitsemääntoista. Palloliiton jääpallosarjassa selvisivät Iirot läntisen B-sarjan loppuotteluun, mutta tie katkesi tällä kerralla HPS:ään. Jääpallossa suoritettiin myös ensimmäinen maakuntaottelu, vastustajan ollessa Raumalla Varsinais-Suomi, joka voitettiin 4 - 1. Pori ja Rauma kohtasivat tällä kerralla Porissa voittaen Pori 3 - 2. Palloliitto piti ensimmäiset valmentajakurssit Vierumäellä, joihin osallistuivat Tauno Takala ja Paavo Juhola Porista. Erotuomarikoulutusta vaalittiin jo alusta lähtien erinomaisella tavalla. Esko Pekonen kävi pitämässä Porissa kurssit, joissa oli mukana myöhemmin hyvinkin tunnettuja pillimiehiä, kuten V. Laitinen, Are, Kautto, Huhtanen, Airio, Kesäläinen, Hopea ja Helimo. Vuonna 1936 siirtyi Walter Jokinen pois Raumalta ja piirin kotipaikaksi tuli Pori. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Veikko Laitinen, sekä sihteeriksi Arvo Kesäläinen. Muut toimikunnan jäsenet olivat Väinö Salminen (varapuh.joht.) ja Ilmari Kautto (rahastonh.) ALKUUN Jääpallossa karsi Iirot A-sarjaan pääsystä, mutta hävisi Kiffenille. Porin Kärpät esitti hyvää peliä päästen B-sarjan loppuotteluun, jossa hävisi VIFK:lle. Jalkapallossa Iirot suoritti hyviä otteluja B-sarjassa ja PoPa vuorostaan voitti maakuntasarjan ja nousi B-sarjaan. Samana vuonna aloitettiin oppikoulujen jalkapallo-ottelut, joihin piiritoimikunta lahjoitti kiertopalkinnon. Ilmari Kautto ja Paavo Juhola olivat Vierumäellä valmentajakursseilla ja sen jälkeen nimitettiin Kautto piirin ensimmäiseksi piirivalmentajaksi. Kansainvälistä jalkapalloa kävi esittämässä unkarilainen ammattilaisjoukkue F-C. Szeged, joka voitti PoPan 7-1 ja Iirot 8-1. V. 1938 päättyi ensimmäinen viisivuotiskausi ja yhteisenä toteamuksena on, että niin jää- kuin jalkapallokehitys piirissä eteni hitaasti mutta varmasti. Jalkapallokoulutus lisääntyi tänä vuonna huomattavasti. Palloliiton liittovalmentaja Niilo Tammisalon pitäessä piirivalm. Kauton kanssa poikahuoltaja sekä seuravalmentajakurssit, joissa oli runsaasti osanottajia. Liiton sarjassa karsi Kärpät jääpalloilun mestaruussarjaan pääsystä, mutta onnea ei ollut vielä matkassa tällä kerralla. ALKUUN Jalkapallossa pelattiin piiriottelu Hämettä vastaan Porissa, joka hävittiin 3-5 (1-1). Satakunnan joukkue: Jalomo (Iirot), Tamminen (PoPa), Sarpela (Kärpät), Sorsakivi (Iirot), Vuorenheimo (Kärpät), Nurmi (PoPa), Väre (PoPa), Saarinen (Iirot), Uuramo (Iirot), ja hänen loukkaannuttu- aan Hakkarainen (Iirot). Toinen viisivuotiskausi jätti historian lehdille merkittäviä tapahtumia. Tosin ylimääräinen kertausharjoitus syksyllä 1939 ja jatkona toinen sota katkaisi kahteen otteeseen Palloliiton kaiken kilpailutoiminnan. Merkittävämpiä suorituksia olivat Porin Kärppien nousu mestaruussarjaan jääpalloilussa talvella 1938 - 39. Porilaiset voittivat mm. OPS:n 4 -1 ja viimeiseksi Jukolan Pojat. Kärpät olivat siis ensimmäinen seura piirissämme joka yltyi mestaruussarjaan. Valitettavasti alkanut sota vei mahdollisuuden heidän näyttää taitoaan sillä kerralla. V. 1940 merkittiin aikakirjoihin ensimmäinen yhteys TUL:n kanssa piiritoimikuntien saatua neuvottelujen jälkeen sovittua ensimmäisen piiriottelun suorittamisesta. Ottelu pelattiin Porissa 29.9. ja oli sitä todistamassa yli 700 katselijaa. Ottelun voitti SPL 3 - 2. SPL:n joukkue: Ramstedt (PoPa), Tamminen (PoPa), Uuramo (Iirot), Björk (Iirot), Laakso (PoPa), Väre (PoPa), Koivunen (PoPa), Saarinen (Iirot), Närvänen (PoPa), Talvitie (PoPa), Nurmi (PoPa). ALKUUN V. 1941 jatkui sota edelleen ja piirimmekin joutui antamaan kalliit uhrinsa. Piirin perustajajäsen ja kaikissa toimissa mukana ollut opettaja Väinö Salminen kaatui sotatantereella. Toiminta jatkui kaikesta huolimatta aina liiton sarjoja myöten. Kärpät pääsivät pelaamaan jääpalloilun mestaruussarjassa, jossa menestys ei kutenkaan ollut paras mahdollinen, sillä putoaminen oli edessä sen päätyttyä. Jääpallossa oli piirillämme tähän asti parhain vuosi. Iirot ja PoPa pääsivät hyvin lähelle mestaruussarjaa, ja ensin mainittu suoritti kolme uusintaottelua ennen kuin selvisi Kiffenin nousu. PoPa vuorostaan karsi OLS:n kanssa voittaen kotiottelun, mutta hävisi Oulussa eikä noussut. Vielä on mainittava Palloliiton järjestelmällinen valmennus ja poikatyön ohjaus. Porissa pidettiin neuvottelupäivät valmentajille Sven Sinikarin johdolla. V.1943 merkittiin aikakirjoihin, isoisten ollessa poissa, nuorten piiriottelu SPL - TUL. Ottelu pelattiin Raumalla ja sen voitti SPL 7 - 1. ALKUUN
Kolmas viisivuotiskausi oli piirin toiminnassa muuttumassa jo erittäin laajaksi. Tosin sota haittasi senioripelaajien toimintaa vielä vuosina 1944-45, mutta kiinteä juniorikoulutus ja yhteydet maakuntaan antoivat viitteitä laajalle toiminnalle. V. 1944 merkittävämpiä tapauksia olivat Iirojen nuorten joukkueen pääsy jääpallossa loppuotteluun saakka. Vaasassa tuli kuitenkin roima häviö VIFK:lle. Nuorten piiriottelut TUL:n kanssa jatkuivat ja Porissa suoritettu ottelu päättyi tasan 1-1. Puheenjohtajana toimi tällä kerralla Jouko Airio ja piiritoimikuntaan kuuluivat Oiva Huhtanen Porista, Matti Sorsakivi Raumalta sekä Tauno Takala Porista. Vuosi 1945 oli jo rauhanvuosi ja kiinteä toiminta pääsi alkamaan. Jääpalloilussa selvisi Kärpät uudelleen mestaruussarjaan voittamalla Länsilohkon.Iirot sijoittui toiseksi ja pääsi karsinnan jälkeen myös mestaruussarjaan. Näin oli piirimme historiassa ensikertaa kaksi joukkuetta korkeimmassa sarjassa. Päätään nosti jo tässä vaiheessa myöhemmin hyvinkin tunnetuksi tullut RU-38:n, joka sijoittui hyvin nuorten sarjassa. Jalkapallossa selviytyi PoPa Suomensarjaan erinomaisten peliensä ansiosta. Seurojen lukumäärä osoitti myös huomattavaa nousua ollen vuoden päätyttyä piirissä 14 seuraa mukana ja pelattiin jalkapallossa ensikertaa ns. maaseutusarja, jonka voitti Noormarkun Nopsa. ALKUUN Yhteistoiminta TUL:n kanssa, jonka Palloliitto solmi entistä kiinteämmäksi jo v. 1943, antoi mahdollisuuksia seurojen otella keskenään. Niinpä jalkapalloilun cup-ottelussa oli mukana useita piirimme TUL:n joukkueita. TUL:n jalkapalloilu olikin tänä aikana jo huomattavan voimakasta jonka piirimme sai todeta piiriottelussa Raumalla, joka hävittiin peräti 0-6. Vuoden 1946 toiminnalle leimaa-antavana voidaan katsoa olevan vakiintunut toimintasuunnitel- ma ja pyrkimys säännönmukaiseen toimintaan. Erikoisuutena mainittakoon pelaajien rekisteröin- nit, jotka eliminoivat ainakin protestit melko olemattomiin. Kaikki koulutus aina erotuomareita myöten kulki jo täysin järjestelmällisesti. Erotuomarit lähettivät ottelukortit piiriin, joista oli suuri apu epäselvissä tapauksissa. Samoin perustettiin ensi kertaa erotuomarikomitea, jonka johdossa oli piirimme ensimmäinen erotuomarikouluttaja Tauno Takala ja jäseninä Unto Aavikko Porista, Antero Lartola Porista, Matti Sorsakivi Raumalta ja Jouko Airio Porista. Valmennuspuolesta vastasi vuorostaan Ilmari Kautto, joka kiersi etenkin maaseutua kasvavalla voimalla. Liitto-ottelun voitti tälläkin kerralla TUL maalein 2-1. ALKUUN Palloliiton jalkapallosarjoissa pelasi PoPa Suomensarjassa menestyen tyydyttävästi. Jääpalloilussa pelasivat Kärpät ja Iirot mestaruussarjassa, porilaisten pysyessä siellä edelleen. Suomensarjassa pelasi PoPa ja maakuntasarjassa RU-38 nousten Suomensarjaan. Vuosi 1947 oli liittomme 40-vuotisjuhlavuosi. Sen merkeissä vietettiin kautta Suomen ns. palloilupäivää ja TUL:n kanssa pelattiin sen kunniaksi piirikuntaottelut. A-ottelu pelattiin Raumalla ja sen voitti SPL 3-0. B-ottelun voitti vuorostaan Porissa TUL 2-1. Piirien väliset cup-ottelut olivat myös käynnissä ja Satakunnan piiri kohtasi Tampereen piirin häviten vieraille niukasti 1-2. Kansainvälinen toiminta seurojen kesken jatkui myös vilkkaana ja uusia suhteita solmittiin. Palloliiton jääpallosarjoissa Kärpät pelasivat mestaruussarjassa ja sinne nousi uudelleen myös Iirot. Jalkapallossa kulki PoPa kohti parasta kauttaan, syksyllä aloitetussa Suomensarjassa hankki seura itselleen komean johtoaseman kevättä varten. Jääpallossa kohdattiin myös TUL:n Satakunnan piirijoukkue joka voitettiin niukasti 3-2. ALKUUN Merkkivuoden kunniaksi muisti Palloliitto myös piirimme monivuotista puheenjohtajaa Veikko Laitista antaen hänelle ansiokkaasta työstä liiton kultaisen ansiomerkin, joka oli ensimmäinen laatuaan piirissämme. Kolmas viisivuotiskausi päättyi v. 1948 ja sisältyy tämänkin vuoden muistojen joukkoon useita suurtapahtumia. Koulutustoimintaan liittyi uutena renkaana seurojen puheenjohtajien ja sihteerien yhteiset neuvottelut muun koulutuksen ohella. Palloliiton Suomensarjassa jatkoi PoPa syksyllä aloittamaansa sarjaa edelleen menestykselli- sesti. Seura voitti pohjoislohkon päästen loppusarjaan. Onni ei ollut kuitenkaan myötä ja vaikka voitettiin mm. Sudet ei paikka mestaruussarjassa auennut. Joukkuetta valmensi tähän aikaan Palloliiton palkkaama mr. Eric Jones Englannista. Syksyllä alkoi yhteistoimintasopimuksen nojalla TUL:n kanssa yhteiset sarjat mm. Suomensarja, johon PoPan lisäksi selviytyi RU-38, mukana oli 8 SPL:n ja 8 TUL:n joukkuetta (mm. RTU). Piiriotteluissa kohdattiin TUL:n piiri molemmissa lajeissa. Jalkapallossa päättyivät molemmat ottelut SPL:n voittoon A 5-1 ja B 6-4. Jääpallossa voitti A-ottelun 2-1 ja B:n SPL 3-1. ALKUUN Kärpät olivat jatkuvasti tehneet hyvää juniorityötä jalkapalloilussa ja se kruunattiin kauniilla tuloksella. Seura voitti SPL:n mestaruuden Porissa, loppuottelussa oli vastustajana Lahden Pallo-Miehet (jatkoaika 2-2, 4-2). Oteltaessa Suomen mestaruudesta hävisivät porilaiset kuitenkin tunnetulle KTP:lle Kotkassa 0-3. Ensikertaa järjestettiin junioreille nuorten leiri,
joka sai heti alkajaisiksi osakseen jakamattoman suosion. Leirin johtajana oli Ilmari
Kautto. Palloliitto nimesi jalkapalloilun liittoerotuomareiksi Tauno Takalan ja Unto
Aavikon, ensinmainittu oli tämän kunnian saanut jo aikaisemminkin. Myös seurojen
lukumäärä lisääntyi viidellä ollen kolmannen viisivuotiskauden päättyessä 19. Yhä tuloksellisempi niin koulutuksellisesti kuin urheilullisestikin voidaan todeta neljännen viisivuotiskauden olleen. Koska näihin aikoihin sisältyy huomattava määrä merkittäviä tapauksia, poimittakoon niistä jälleen vuosi kerrallaan eräitä. Vuonna 1949 rynnisti maaseutu edelleen perin voimaperäisesti ja piirin kilpailutoiminta laajenikin juuri tämän ansiosta melkoisella tavalla. Uutuutena todettakoon maaseudun kansakouluille järjestetyt jalkapallosarjat. Suhteet TUL:ään olivat edelleen hyvät ja piiriotteluja pelattiin molemmissa lajeissa. Piirin puheenjohtajan nuija vaihtui myös tämän vuoden aikana. 18. 11. -48 alkaen Veikko Laitisen tilalle vaativalle paikalle astui Tauno Takala, joka jo oli saanut kokemusta ollessaan kymmenkunta vuotta piiritoimikunnan jäsenenä. Erotuomaritoimikunnan puheenjohtajaksi vuorostaan asettui Unto Aavikko. Jalkapalloilun liittoerotuomareiksi Takalan ja Aavikon lisäksi saatiin Antero Lartola. Jääpalloilun liittoerotuomareina olivat U. Aavikko, K. Saarinen ja T. Takala. Erotuomarikoulutuksesta vastasi U. Aavikko. Jalkapalloilun kilpailutoiminnasta todettakoon, että Suomensarjassa pelasivat PoPa ja RU-38 ja maakuntasarjassa Iirot. Jääpalloilussa olivat Suomensarjassa Kärpät, Iirot ja PoPa. Vuoden 1950 piirimme merkittävin tapaus oli Porissa pidetty Suomen Palloliiton ylimääräinen edustajakokous. Tässä tilaisuudessa luovutettiin Porin Kärpille kiertopalkinto parhaana seurana liiton seurojen välisessä toimintakilpailussa. Lisäksi järjestettiin Porissa B-liitto-ottelu TUL:n kanssa. Piiri oli teettänyt uudet ansiomerkit, jotka jaettiin ensikertaa seuraaville: N:o 1 Walter Jokinen, N:o 2 Eino Hopea, N:o 3 Oiva Huhtanen, N:o 4 Veikko Laitinen, N:o 5 Arvo Kesäläinen, N:o 6 Jouko Airio N:o 7 Matti Sorsakivi, N:o 8 Teuvo Helimo, N:o 9 Toivo Laakso ja N:o 10 Vennu Vesa. Palloliiton kilpailutoiminnasta todettakoon, että RU-38:n kolmantena seurana piirissämme nousi mestaruussarjaan jääpallossa. Jalkapallossa pelasivat RU-38 ja PoPa edelleen
Suomensarjassa ja Iirot sekä Kärpät maakuntasarjassa. Maakunta rynnisti myös hyvin ja
seuraavan vuoden maakuntasarjaan selvisi Tiurin NS Palloilijat, jonka kotipaikka oli
Köyliö. Koulutuspuolelle oli Ilmari Kautto saanut lisäkseen piirivalmentajaksi Teuvo Helimon Raumalta. Jalkapallo-ottelujen lukumäärä hipoi jo viittäsataa. Vielä on todettava, että piiri rekisteröitiin omaksi piiriksi ja sen viralliseksi kotipaikaksi määrättiin Pori. Vuosi 1951 kulki aikaisemminkin viitoitettua latua. Piirin sisällä jatkettiin kurssi- ja koulutustoimintaa. Mm. Kokemäellä pidettiin jalkapallovalmentajain peruskurssit, joissa opettajina olivat alueohjaaja O. Henriksson ja piirivalmentaja I. Kautto. Nuorille pidettiin samassa paikassa leiri kesällä. Palloliiton jääpallosarjassa pelasi RU-38 mestaruussarjassa, josta putosi Suomensarjaan. Täältä vastaavasti jälleen Kärpät selviytyivät pääsarjaan. Jalkapalossa RU-38 ja PoPa olivat Suomensarjassa, ensinmainitun selviytyessä kolmannelle tilalle, mutta PoPalle tuli putoaminen maakuntasarjaan. Vuosi 1952 Helsingin Olympiavuosi heijastui myös
Satakuntaan. Nähtiinhän Porissa ja Raumalla olympialaisiin osallistuvia
jalkapallojoukkueita. Porissa vieraili tuliset Chilen pojat ja Raumalla Itävallan
olympiajoukkue. Kummatkin ottelut hävittiin reippaasti. Saadakseen koulutuksen ja sarjojen järjestelyn yhä kiinteämmäksi perustettiin piirin yhteyteen uusina komiteoina sarja, koulutus- ja nuorisokomiteat. Todettakoon näiden tämän vuoden puheenjohtajat: erotuomarik. Antero Lartola, sarjakomitea Mikko Kalliomäki, koulutusvaliokunta Veikko Laitinen ja nuorisovaliokunta Tauno Takala. Seurojen lukumäärä yhä kohosi ollen vuoden lopulla 24 ja ottelulukumäärät ylittivät viisisataa. 1953 päättyi piirimme 20-toimintavuosi. V. 1934 alulle pantu piiri ja sen viitoittama tie Satakunnassa on osunut oikeaan. Tämän johdosta on palloilun pariin saatu mukaan tuhansia harrastajia eri puolilta maakuntaamme. Juhlavuoden kunniaksi pidettiin Porissa juhlakokous 8.11., jossa oli läsnä huomattava määrä seurojen edustajia. Jalkapalloilussa pelattiin myös juhlaottelu Pori - Vaasa, joka päättyi yllättäen tasapeliin 3 - 3. Uusia seuroja tuli piiriin jälleen kolme, ollen niitä vuoden päätyttyä 27. Erotuomarikoulutukseen osallistuivat Unto Aavikko ja Antero Lartola, sekä valmennuspuolella Ilmari Kautto edelleen ja Teuvo Helimo. Palloliiton sarjatoiminnassa pelasi RU-38:n edelleen Suomensarjassa vaihtelevalla menestyksellä ja maakuntasarjassa PoPa, Kärpät ja Iirot. Jääpalloilu on osoittanut selvää laimentumista ja harrastajien joukko on yhä vähenemässä. Liiton sarjassa esiintyi RU-38:n Suomen-sarjassa, ottaen osaa myös nuorten cup-kilpailuun. Kertomuskauden viimeisin viisivuotistaival piirimme toiminnassa on tuonut useassa mielessä todella hyviä tuloksia. Suureksi voitoksi on laskettava kansallisessa toiminnassa SPL:n ja TUL:n yhtyminen. Palloilussahan annettiin esimerkki yhteistyön mahdollisuuksista jo v. 1939, mutta vasta 1954 se sai selvemmät muodot. Liittojen kesken solmittiin yhteistyösopimus laajalla pohjalla ja samana vuonna kummankin liiton korkeammat elimet saivat päättää täydellisestä yhtymisestä. Vuoden 1954 keväällä perustettiin piireihin palloilutoimikuntia, joihin kumpikin osapuoli nimesi neljä jäsentä ja näiden tehtävänä oli hoitaa koko piiriportaan palloilu. Piirimme palloilupiiritoimikunta sai seuraavan kokoonpanon: Puh.j. Tauno Takala, varapuh.j. Eero Virtanen (TUL). sihteerinä Martti Laippala, rahastonh. Eino Lepistö (TUL), ja muina jäseninä Matti Sorsakivi, Mikko Kalliomäki, Matti Malin (TUL) ja Mauno Lehtonen (TUL). Ensimmäisenä tehtävänä sai toimikunta hoitaa
yhteiset piirin jalkapallosarjat, joihin otti osaa ennätysmäinen määrä seuroja ja
joukkueita. Olihan yhteiseen hiileen puhaltamassa molempien piirien seurat. ALKUUN Lisäksi sai Palloilupiiritoimikunta järjestettäväkseen ensi kertaa pelattavan nuorten maaottelun Ruotsia vastaan Porissa. Historiaa tehtiin piirimme kohdalta siis kaksin verroin, sillä aikaisemmin ei Satakunnassa ole mitään jalkapallomaaottelua suoritettu. Suomen nuorukaiset antoivat oivan näytteen taidostaan voittaen Ruotsin 3 - 0. Joukkueessa oli mukana myös oman piirimme edustaja Porin Kärppien Lasse Heikkilä, joka tekaisi yhden täysosuman. Maaottelun lisäksi vieraili Porissa jugoslavialainen mestaruussarjan seura Radnicki antaen oivan oppitunnin jalkapalloilun hienouksista. Keväällä pidettiin Porissa piirin ylimääräinen piirikokous, jossa hyväksyttiin uudet säännöt, jotka tähtäsivät SPL:n ja TUL:n yhtymiseen. Vielä on todettava seurojen valtava lisäys: Vuoden alussa kuului piiriin 27 seuraa, mutta vuoden lopussa kokonaista 43, luku jota ei vieläkään ole pystytty rikkomaan. Palloliiton jalkapallosarjoissa pelasivat RU-38 ja Rauman Pallo Suomensarjassa, sekä PoPa, Iirot, Kärpät ja PPT maakuntasarjassa. PoPa voitti lohkonsa, mutta jatkomarkkinoilla nousi jälleen tie pystyyn. Kärppien ja PPT:n kohtaloksi tuli pudota aluesarjaan. Jääpallossa uskaltautuivat Kärpät uudelleen
maakuntasarjaan, josta nousivat Suomensarjaan. Jos kertomusvuosien viimeinen viisivuotiskausi alkoi vilkkaana, voitaneen todeta vuoden 1955 kuitenkin muodostuneen historiamme kaikkein merkittävimmäksi. Päätös yhteisen liiton toiminnan aloittamisesta oli tehty, odotettiin vain tämän päätöksen toteutumista.Yhteisen liiton toteutumista oli vuosia ajateltu ja monien vaikeuksien jälkeen oli yhteinen pohja viimeinkin löydetty. TUL:n seurat liittyivät vuoden alkupuolella Palloliittoon ja ns. palloilupiiritoimikunnat lopetettiin. Työ palloilumme kehittämiseksi alkoi. Syksyllä pidetyssä piirin vuosikokouksessa olivat jo entiset TUL:n seurat mukana päättämässä yhteisistä asioista. Piiri piti myös ylimääräisen piirikokouksen, jossa lopullisesti hyväksyttiin uudet säännöt. Piirin sisäinen kilpailutoiminta jatkui sekä hyvän yhteisymmärryksen että laajenevan kilpailutoiminnan merkeissä. Samoin koulutus- ja ohjaustyö sai uutta virikettä yhteenliittymisen kautta. Piirijoukkue kohtasi kesällä Porissa nuorten maajoukkueen jolle hävittiin maalein 3-0 (1-0). Satakunnan joukkueen kokoonpano: Härkälä (Iirot), Harell (RU-38), Paavo Helin (RPallo), Rastio (Iirot), Sundman (PoPa), Wessman (RU-38), Huhtanen (RPallo), Johansson (RU-38), Pentti Helin (RPallo), Liivistö (PoPa), Soikkeli (Kärpät). Tänä vuonna aloitettiin myös kolmen piirin,
Turun-Hämeen ja Satakunnan nuorten piiriottelut. Ensimmäinen suoritettiin Loimaalla ja
ottelut voitti Satakunta. Lisäksi pelattiin jälleen tavanmukainen Pori-Rauma kaupunkiottelu. Raumalla suoritetun voitti Pori 4-2. Kansainvälistä toimintaa oli myös piirillä, Porissa vieraili harvinainen joukkue F-C The National Luxemburgista, joka voitti kaupunkijoukkueemme 6-2 (1-1). Porin joukkue: Saarela (RU-38), Harell (RU-38), Lehtonen (RU-38), Helin (PPT), Mikola (Kärpät), Wessman (RU-38), Laiho (RU-38),Liivistö (PoPa) ja Aaltonen (PPT). Piirivalmentajajoukko oli saanut uuden lisän Ilmari Johanssonista. Suomen Palloliitto muisti myös piirimme ansiokkaita työntekijöitä antamalla kultaisen ansiomerkin seuraaville: Tauno Takala, Ilmari Kautto, Matti Sorsakivi. Palloliiton jääpallosarjoissa pelasivat Kärpät ja RU-38 Suomensarjassa, joista Kärpät pysyivät edelleen sarjassa, mutta RU-38:n luopui. Jalkapalloilun kohdalta vaali tällä kerralla Suomensarjan markkinointia Rauman Pallo, muiden mm. RU-38:n pudotessa maakuntasarjaan. Sama kohtalo vei raumalaisetkin vaiherikkaitten pelien jälkeen porrasta alemmaksi. Onneksemme kuitenkin Iirot olivat piristyneet huomattavasti ja seura voittikin maakuntasarjan selviytyen karsinnoissa hyvällä menestyksellä Suomensarjaan seuraavaksi vuodeksi. Antero Nyman cup-sarja aloitettiin myös tänä vuonna Palloliiton toimesta. Iiroilla oli tässäkin erinomainen menestys, sillä joukkue selviytyi aina semifinaaliin saakka, siellä Haka oli kuitenkin kantona kaskessa ja katkaisi raumalaisten tien loppuotteluun. Palloliitto oli myös tänä vilkkaana vuotena järjestänyt ensi kertaa oppikoulujen koko maata käsittävän cup-kilpailun. Loppuotteluun selviytyi Porin Lyseon joukkue, ja niinpä Satakunnan piirin kunniaksi järjestettiin ensimmäiset loppukilpailut Porissa piirin toimesta. Porin Lyseon pelaajat yllättivät sekä itsensä, että koko Suomen palloiluväen voittamalla ensimmäisen oppikoulujen mestaruuden. Koulu sai haltuunsa vuodeksi komean Ilves-patsaan ja pelaajat arvokkaat mitalit. Vuonna 1956 saatiin jo todeta miten kitkattomasti
sulautuivat yhteen kummankin liiton seurat ja palloilumiehet. Työ yhteisen asian,
palloilun, tason kohottamiseksi koko maassa ja eri toten Satakunnassa keskitetyn toiminnan
puitteissa, oli ennemmin tai myöhemmin kantava näkyvää jälkeä. Kaipasimme todella
joukkuetta mestaruussarjaan. Palloiluliiton jalkapalloilun Suomensarjassa vaali Iirot piirimme parasta ulospäin näkyvää toimintaa, suorittaen hyviä otteluja, jotka takasivat edelleen paikan arvosarjassa. Lisäksi nousi sinne RU-38:n, joka oli tehnyt määrätietoista työtä ponnisteluissaan ylöspäin. Seuralla oli käytettävissä S. G. Myntti, joka Pelaajavalmentajana sai aikaan seuran nousun. Katkera loppukamppailu käytiin kuitenkin Rauman Pallon kanssa noususta. Kumpikin joukkue voitti maakuntasarjan lohkonsa. Maakuntasarjaan nousi ensikertaa myös Ruosniemen Visa. Sisäisen toiminnan huipputapauksiksi voitaneen todeta tavanmukaisten Pori-Rauma ottelujen lisäksi Pori-Turku ottelu, jossa porilaisia vahvistivat tunnetut Ranskan ammattilaiset Aulis Rytkönen ja Kalevi Lehtovirta. Ottelu päättyi tasan 2-2. Kolmen piirin nuorten ottelun voitti jälleen Satakunta ja isäntänä toimi piirimme. Ottelut pelattiin piirimme vilkkaassa keskuksessa Kauttualla. Kaupunkiottelut Porissa ja Raumalla päättyivät: Pori-Rauma 4-3, Rauma-Pori 2-1. Koulutustoiminta oli vilkkainta erotuomarien alalla, jossa laajentuneiden piirisarjojen takia oli saatava lisää erotuomareita. Samoin vanhojen koulutus jatkui keväällä ja syksyllä. Todettakoon, että tässä vaiheessa oli piirillä jo yli 50 erotuomarikortin omaavaa tuomaria. Lisäksi nähtiin maakunnassamme liiton päävalmentaja K. Weinreich. Maaottelutehtävissä oli luonnollisesti S. G Myntti ja kelpuutettiinpa nuorten maaotteluun Iirojen Anssi Salonen. Vielä pääsi Seppo Vainio Iiroista Islantia vastaan Turussa. Piirimme 24. toimintavuosi 1957 oli samalla Suomen Palloliiton 50. juhlavuosi, jota vietettiin arvokkain juhlin ja maaotteluin Helsingissä. Näissä oli piiristämme myös edustajat. Vuosi oli myös piirimme toiminnassa eräs erittäin mieliinpainuva. Näistä todettakoon, että piirimme sai oman lipun, joka vihittiin käyttöön Porissa kesäkuun 2. päivänä ja sai lippumme kunniatehtävän liiton 50-vuotisjuhlissa. RU-38 pelasi Iirojen kanssa Suomensarjassa ja
menestyivät porilaiset hyvin. Seura oli vaihtanut pelaajavalmentajaansa ollen sillä
uutena miehenä Aimo Sommarberg Kotkasta. Hän oli mies paikallaan ja seuran kova
puolustuspeli johti siihen, että saimme ensikertaa oman pelaajamme Erkki Harellin
maaottelutehtäviin. Harell edustikin Sommarbergin kanssa kunnialla sekä Suomea että
maakuntaamme useissa kesän maaotteluissa. Piiri solmi myös ystävyyssuhteet tanskalaiseen seuraan KFUM:s, joka jo aikaisemmin vieraili Porissa. Piiri järjesti tanskalaisille viisi ottelua Suomessa, josta yhden Porissa ja Raumalla sekä sopi vastavierailusta Tanskaan. Häviöt tulivat kummassakin ottelussa, joka lähinnä johtui siitä, ettei saatu yhteensattumien takia parasta joukkuetta vieraita vastaan. Pori-Rauma ottelut jatkuivat tasaväkisinä ja yleisöön menevinä edelleen. Saimme myös kokea murheen viestin. Piirimme monivuotinen puheenjohtaja ja Palloliiton liittohallituksen jäsen Veikko Laitinen siirtyi pois keskuudestamme. Hänessä menetimme yhden piirimme palloilun uranuurtajista. Palloliiton liittohallituksessa oli vuodesta 1951 lähtien Veikko Laitinen, mutta tänä kautena hänen tilalleen valittiin Tauno Takala. Sisäisestä Toiminnasta voidaan vielä todeta, että piiriotteluissa ylitettiin jälleen kunnioitettavat 300 ottelua. Palloliiton Suomensarjaan pyrki jälleen Rauman
Pallo vakavin ottein, mutta Tampereen Pallo-Veikkojen kanssa käyty kilpajuoksu päättyi
vieraan piirin edustajan hyväksi. Piirivalmentajaksi Kauton ja Johanssonin seuraksi tuli Unto Viitaniemi Raumalta. Piirimme 25-vuotistoimintavuosi joka juuri on ehtinyt kulua umpeen on vielä kaikkien tuoreessa muistissa. Koska kuitenkin suureksi tyydytykseksemme juuri tällä kaudella tehtiin mieliinpainuvaa historiaa todettakoon siitä seuraavaa: Rosenlewin Urheilijat-38 teki sen jota olemme todella kaivanneet, raivasi tiensä jalkapalloilun mestaruussarjaan. Porilaiset joutuivat käymään läpi kovan sarjan ja hermopaineen, sillä häviöitä ei saanut tulla, jos paikka pääsarjassa haluttiin saavuttaa. Seuran pelaajat tekivätkin kautta linjan vankkaa työtä ja kun viimeinen ottelu, joka sattui kotikentällä ja sattuvasti juuri pahinta uhkaajaa Turun Tovereita vastaan, päättyi loistavaan kotivoittoon oli paikka mestaruussarjassa sinetöity. Näin on saavutettu yksi suurista päämääristä, joihin olemme piirimme toivoneet pääsevän, toivottavasti jatkossa seuraa yhtä hyvä menestys. Rauman Pallo vuorostaan raivasi itselleen vihdoinkin uudelleen paikan Suomensarjassa Iirojen tilalle. Näin ollen on piirimme jalkapallon kehitys tällä hetkellä valoisassa nousussa. Piirin sarjassa voitaneen todeta sellainen yllätys, että mestaruutta ei voittanutkaan RU-38:n vaan Rauman Pallo, joka syksyisellä kentällä Porissa voitti porilaiset vakuuttavasti. Yltyipä Kärpätkin vielä löylyttämään RU-38:n samaisessa sarjassa. Piirimme edustusjoukkue vieraili myös ensi kertaa maan rajojen ulkopuolella suorittaen Tanskassa neljä kovaa ottelua. Urheilullisesti matka ei onnistunut odotetusti, joka johtui yhteensattumista ja tästä syystä juuri mestaruussarjan seurasta RU-38:n joukkueesta ei kireän sarjatoiminnan takia ehtinyt mukaan yhtään pelaajaa. Vastus oli luja ja häviöt seurasivat toisiaan, kuitenkin kaikitenkin pelaajamme saivat uutta oppia tältä matkalta. Ei voi unohtaa myöskään päättynyttä Palloliiton 10-vuotistoimintakilpailua nuorille. Sen voitti Kärpät ja PoPa on neljännellä sijalla. Vastaavasti vain PoPa ja RU-38:n ovat olleet mukana kaikkina kymmenenä vuotena. Ennätyslukuihin päättyy myös piirin tämän vuoden toiminta. Piirisarjoissa oli mukana 28 seuraa jotka ovat suorittaneet 420 ottelua, nousten kaikki ottelut huomioonottaen toiselle tuhannelle, luvut ovat kaikkien aikojen suurimmat piirimme tähänastisessa toiminnassa.
Historiikin viimeisin viisivuotistaival
piirimme toiminnassa on ollut erittäin vilkasta ja hyviä tuloksiakin on vuosien kuluessa
saavutettu. Suurimpana saavutuksena tämän kauden aikana lienee pidettävä Rosenlewin
Urheilijat 38:n kerrassaan mainio suoritus v:n 1959 jalkapalloilun mestaruussarjassa.
Ensikertalaisena pystyi seura saavuttamaan kireiden kamppailujen jälkeen hopeamitalit
HIFK:n kokeneempana viedessä mestaruuden. Suomen Cup-kilvassa menestys oli hyvä, joskin
tie katkesi semifinaaliottelussa Porissa. Mainittakoon, että yleisömenestys oli koko
kautena mainio ja 3.000 maksanutta Herralahdessa ei suinkaan ollut harvinaisuus. RU-38
veti ulko-otteluissaankin hyvin yleisöä, sillä ottelussa HIFK - RU-38 oli maksaneita
7.102. Rauman Pallo pelasi suomensarjassa, johon nousi myös Porin Palloilijat. Muissa
liiton sarjoissa pelasivat Iirot, Lukko, PPT ja Kärpät. Jääpalloilun kohdalta oli
kilpailutoiminta piirin alueella vähentynyt, sillä vain 2 joukkuetta oli ilmoittautunut
piirisarjoihin. Tällä kaudella oli piirillä myös kansainvälistä toimintaa, sillä
Porissa järjestettiin B-maaottelu Suomi-Ruotsi. Ottelu onnistui kaikin puolin hyvin ja
lopputulokseksi kirjattiin 2-2. RU-38:n hyvän menestyksen johdosta oli silloiseen
joukkueeseen valittu seuraavat porilaiset: O. Leskinen, A. Sommarberg, A. Järvinen ja A.
Grönlund kaikki RU-38:sta. Varalla Rauman Pallon P. Mäkelä. Satakunnan hyvää
jalkapallomenestystä v. 1959 täydensi vielä Porin lyseo, joka toistamiseen voitti
Porissa suoritetussa loppuottelussa Suomen Oppikoulujen jalkapallomestaruuden. Kansallisesta toiminnasta mainittakoon piirikuntaottelu Tamperetta vastaan. Ottelun tulos 5-5. Turussa pelattiin katsastusottelu 18-v. Turun piiri - Satakunta. Ottelu päättyi tasan 1-1. Tavanmukaiset nuorten piirikuntaottelut Tamperetta vastaan pelattiin Porissa samoinkuin kaupunkiottelu päättyi Rauman voittoon 2-1. Vuonna 1960 ei menestys ollut jalkapalloilun pääsarjassa enää samaa loistavaa luokkaa, vaan RU-38 joutui monien pelaajaloukkaantumisien johdosta jättämään SM-sarjan. Tämä oli melkoinen isku piirimme jalkapalloilulle, sillä mestaruussarjapaikka jalkapalloilussa olisi ollut juuri se, joka vuosien kuluessa olisi kehittänyt ja nostanut Satakunnan palloilua. Piirin alueella jalkapalloilu huolimatta RU-38:n epäonnesta jatkui melko menestyksellisesti alimmissa sarjoissa. Porissa oli perustettu uusi seura, joka sai nimekseen Porin Karhut. Tämä seura muodostettiin Porin Palloilijoiden ja Porin Kärppien pelaajista ja se sai PoPa:n sarjapaikan suomensarjassa. Tätä paikkaa uusi seura puolustikin menestyksellisesti kärkkyen aina viimeiseen asti lohkovoittoa ja mestaruussarjapaikkaa. Voimat ei kuitenkaan riittäneet ja seura jäi sarjassa kolmannelle tilalle. Karhujen hyvää esitystä täydensi Rauman Pallo, joka tuli sarjassa viidenneksi ja voitti palkinnon joukkueen pysyttyä kauimmin sarjassa voittamattomana. Suomensarjaan nousi ensikertaa Rauman Lukko. Suomen Cup-kilpailussa oli RU-38 selviytynyt aina loppuotteluun asti ja Olympiastadionilla suoritettu ottelu päättyi mestariyhdistelmä Valkeakosken Hakan voittoon vasta jatkoajalla. Mainittakoon, että RU-38 johti ottelua vielä pari minuuttia ennen ottelun varsinaisen peliajan loppua. Kansainvälistä kilpailutoimintaa ei piirillä ollut, sensijaan RU-38 teki ottelumatkan Neuvostoliittoon pelaten siellä useita tasapäisiä otteluja naapurimaan parhaita yhdistelmiä vastaan. Rauman kaupunkijoukkue vieraili Tanskassa. Heinäkuun 27. p:nä järjestettiin Porissa Maajoukkue-Lehdistö jalkapallo-ottelu, joka päättyi Maajoukkueen voittoon 3-1. Varamiehiksi tähän otteluun oli valittu Lauri Häyhä RU-38, Lasse Heikkilä ja Juhani Honkasalo Karhut. Lisäksi pelattiin piirikuntaottelu Tampere-Satakunta, ottelun voitti Tampere 2-1. Nuorten joukkueet vierailivat myös Tampereella pelaten tamperelaisia nuoria vastaan. Nuoret pelaajat kunnostautuivatkin siellä tuoden voitot C- ja D-nuorten luokissa. Tavanmukaiset kaupunkiottelut suoritettiin ja miesten ottelu päättyi porilaisten selvään voittoon 4-1. Nuorten otteluissa olivat porilaisten voitot B- ja C-nuorten luokissa ja D-nuoret pelasivat tasan. Piirisarjaan osallistui 89 joukkuetta suorittaen 3/4 ottelut. Joukkueita oli 32 seurasta. Jääpallotoiminta oli loppunut. Piirin hallintoon toi myös vuosi 1960 melkoisia
muutoksia, sillä piirin monivuotinen puheenjohtaja Tauno Takala ja piirisihteeri Martti
Laippala jättivät monivuotisen uurastuksen jälkeen paikkansa nuorille. Heidän
tilalleen valittiin piirin puheenjohtajaksi Mauno Lehtonen Raumalta ja piirisihteeriksi
Matti Granath Porista. Ansiostaan piirin toiminnan hyväksi on Tauno Takala kutsuttu piirin kunniapuheenjohtajaksi ja Martti Laippala piirin kunniajäseneksi. Ansioistaan palloilutoiminnassa on heille myönnetty SPL:n kultainen ansiomerkki sekä muita urheilullisia ansiomerkkejä. V:n 1960 piirihallitukseen tulivat uusina miehinä mukaan I. Johansson, A. Lartola ja O. Ture, jonka piirikokous valitsi varapuheenjohtajaksi. Entiseen tapaan järjestettiin erilaisia kursseja erotuomareille, valmentajille ja pelaajille. Piirivalmentajaksi I. Johanssonin ja U. Viitaniemen seuraksi tuli Seppo Kaukonen. Valmennustilaisuuksista voidaan mainita Porissa järjestetty maalivahtileiri, jonka johtajana ja valmentajana oli Tuure Sarnola. Lisäksi pidettiin Porissa ja Raumalla tilaisuudet valmentajille. Tilaisuudessa luennoitsijana toimi liiton koulutusohjaaja Olavi Haaskivi. Näistä tilaisuuksista varsinkin Porissa on tullut jokavuotinen. Erotuomarikoulutus on sujunut omin voimin ja piirin erotuomarikouluttajina ovat toimineet A. Lartola (edelleen), Yrjö Hara, Matti Malin, Matti Järvi ja Ilkka Pohjanoksa.ALKUUN Mainittakoon, että piirimme monivuotinen erotuomarivaliokunnan puheenjohtaja ja erotuomarina mainiosti menestynyt Antero Lartola valittiin v. 1961 kansainväliseksi tuomariksi. Erotuomaritehtävissä ulkomailla hän on ollut esim. Neuvostoliitossa, Ruotsissa ja Itä-Saksassa. Liitoerotuomareina on viimeisen viisivuotiskauden aikana toimineet mm. Antero Lartola, Yrjö Hara, Heikki Jokinen, Esko Lehto ja Ilkka Pohjanoksa. Seuraavana vuotena oli piirin toiminta jälleen lisääntynyt ja piirisarjassa pelattujen otteluiden luku kohosi yli 400. Joukkueluku oli nyt 92 ja joukkueita oli 32 seurasta. Suomensarjassa menestyivät RU-38 ja Rauman Pallo erinomaisesti RU-38:n selvitessä toiseksi ja RPallon kolmanneksi. Mestaruussarjapaikka kuitenkin jäi jälleen saavuttamatta. Lukko ja Karhut säilyttivät myös paikkansa suomensarjassa, sijaluvut 8. ja 9. Iirot nousi jälleen suomensarjaan. Porissa järjesti piiri nuorten jalkapallotekniikan SM-kilpailut, jossa piirimme joukkuetulos oli 5. Joukkueen muodosti Karhujen nuoret M. Unho, J. Rantasila ja E. Saine yhteispistemäärän ollessa 5.132 pist. Tämä sijoitus onkin toistaiseksi paras piirimme toiminnassa. Piirihallituksen kokoonpanoon tuli myös muutos Matti Järven tullessa Antero Lartolan, Unto Tiljanderin ja Vilho Merisen tilalle. Muilta kohdin piirihallitus pysyi samana. Kansainväliseen toimintaan pääsi myös piirimme, kun SPL valitsi piirijoukkueemme osallistumaan ns. "Ostseewochen" = Itämerenviikon jalkapalloturnaukseen Itä-Saksassa ajalla 7. 7. - 14. 7. 1961. Joukkueemme ei kuitenkaan valitettavasti ollut paras mahdollinen, sillä useat valitut pelaajat eivät voineet osallistua matkaan. Tämän johdosta ei matka tietenkään urheilullisesti ollut aivan parasta mahdollista luokkaa, mutta mukana olleille se kuitenkin oli unohtumaton elämys. Otteluita pelattiin seuraavissa kaupungeissa: Anklam, Neu-Brandenburg ja Stralsund. Ottelut päättyivät kaikki tappioiksemme, mutta tunnustus on annettava pojillemme hyvistä suorituksista ja uutterasta yrityksestä. Varsinkin ottelu Empor Rostock - Satakunta oli kerrassaan mainio ja vain maalin tappion kärsivät pojat Itä-Saksan mestarijoukkueelle. Itä-Saksan matkalla ollut joukkue: M. Lehtonen matkanjoht., M. Granath varajohtaja, O. Ture ja U. Viitaniemi, joukkueen valmentajat. Erotuomarina A. Lartola. ALKUUN. Joukkue: Erkki Harell Karhut, Pekka Heino RPallo, Lasse Heikkilä Karhut, Lauri Häyhä RU-38, Pentti Helin RPallo, Juhani Honkasalo Karhut, Pentti Mäkelä RPallo, Ari Mäkinen RPallo, Timo Mäkelä RU-38, Lauri Mäkinen RPallo, Eelis Perttula Lukko, Lauri Roering Karhut, Eero Salo RU-38, Simo Syrjävaara RPallo, Viljo Vainio RU-38, Eino Wessman RU-38 ja Jukka Koskinen Karhut. Muusta kilpailutoiminnasta mainittakoon nuorten ottelut Tampereen piiriä vastaan B-, C- ja D-nuorten luokissa, joissa vain D-nuoret kykenivät tuomaan voiton kotiin. Ottelut pelattiin Porissa. Myös piirin edustusjoukkue vieraili Tampereella otellen Tampereen piirijoukkuetta vastaan häviten 1-2. Joukkueen muodosti Itä-Saksan matkalle valittu joukkue. Tavanmukaiset kaupunkiottelut pelattiin Porissa ja kaikki ottelut päättyivät Porin voittoon miesten ottelun päättyessä 2-0. Piirin mestaruuden voitti kuten edellisinäkin vuosina 1. luokassa RU-38. Pyrinnön Pystin voitti tällä kaudella Porin Karhut. (1960 Rauman Pallo ja 1961 RU-38.) Piirin koulutustoiminta sujui samoja suuntaviivoja noudattaen kuten ennenkin. Erotuomareille ja valmentajille järjestettiin eri tilaisuuksia. SPL:n toimintakilpailuun ottivat osaa paremmuusjärjes- tyksessä Karhut (6), RU-38 (19), RPallo (22), ja Rauman Lukko (27). Näinä vuosina kelpuutettiin myös piirimme pelaajia Aimo Sommarbergin ja Erkki Harellin lisäksi maaottelutehtäviin seuraavia:ALKUUN Aulis Järvinen RU-38 (1 A, 4 B-maaottelua), Rainer Mäkelä RU-38 (1 B ja 1 nuorten maaottelu), Altti Grönlund RU-38 (2 B maaottelua), Olavi Leskinen RU-38 (1 B maaottelu), Juhani Honkasalo Karhut A-B-joukkueiden varamiehenä, Juha Seppälä, Karhut, poikain maaottelu Suomi-Ruotsi, varamiehenä Simo Syrjävaara RPallo pelasi poikain maaottelut v. 1961. Seppo Salo RPallo pelasi poikien maajoukkueessa Suomi-Norja ja Lukon Jarmo Keränen oli poikien maajoukkueen varamiehenä Ruotsia ja Tanskaa vastaan samana vuonna. Vuonna 1962 nousi piirimme alueelta nuoria pelaajia, jotka hyvien suoritusten jälkeen valittiin poikien maajoukkueisiin. Nämä lupaavat jalkapallopojat olivat Karhujen Matti Unho ja Jaakko Silmu. Matti Unho pelasi poikien maaottelut Ruotsi-Suomi, Suomi-Tanska ja oli varamiehenä ottelussa Suomi-Ruotsi. Jaakko Silmu pelasi maaottelussa Suomi-Tanska, Suomi-Ruotsi ja oli varamiehenä ottelussa Ruotsi-Suomi. Simo Syrjävaara jatkoi hyviä suorituksia ja hänet valittiinkin Suomi-Ruotsi nuorten joukkueen varamieheksi. Sakari Polviander valittiin Porissa pelattuun nuorten maaotteluun Suomi-Norja varamieheksi. Saman paikan hän sai nuorten maaottelussa Tanska-Suomi. Kalevi Tuli RU-38 oli varamiehenä B-maajoukkueessa ottelussa Tanska-Suomi. Seuraavana vuonna Matti Unho ja Jaakko Silmu valittiin edelleen poikien maaotteluihin. Mainittakoon, että Matti Unho pelasi kaikki poikien maaottelut ja Jaakko Silmu pelasi poikien maaottelun Tanska-Suomi, jossa varamiehenä oli RU-38:n uusi lupaava nuorukainen Kari Kallio. Johtajisto- ja valmennustehtäviin on myös kelpuutettu piirimme johtohenkilöjä ja valmentajia. Niinpä piirimme entinen monivuotinen puheenjohtaja ja liittohallituksen jäsen Tauno Takala on ollut useiden maajoukkueiden johtajana ja varajohtajana mm. Englannissa ja Neuvostoliitossa, jossa hän viimeksi oli Suomen olympiakarsintajoukkueen matkanjohtajana. Piirimme nykyinen puheenjohtaja Mauno Lehtonen oli A-maajoukkueen toisena matkanjohtajana Tukholmassa v. 1963. Valmentajat Matti Jokinen ja Olavi Ture ovat olleet liiton tehtävissä seuraavasti: M. Jokinen Suomen B-maajoukkueen valmentaja ottelussa Suomi-Ruotsi. Olavi Ture nuorten maajoukkueen valmentajana ottelussa Suomi-Norja. Lisäksi O. Ture ja S. Kaukonen ovat olleet useissa liiton järjestämissä tilaisuuksissa kouluttajina. ALKUUN. SPL:n liittohallitukseen on jo usean vuoden aikana kuulunut Tauno Takala, joka samalla on liiton koulutusvaliokunnan puheenjohtaja ja teknillisen valiokunnan jäsen. Lisäksi hän kuuluu liiton työvaliokuntaan. Uuno Viitaniemi on liiton koulutusvaliokunnan monivuotinen jäsen. Yyterisäätiön johtokuntaan kuuluvat Tauno Takala ja Martti Laippala. Läänin urheilulautakuntaan kuuluu Tauno Takala. Vuosi 1962 oli piirin toiminnassa melko tuloksellinen ja näkyvänä merkkinä siitä oli Suomen Palloliiton piirienvälisen toimintakilpailun voitto 503,7 pisteellä. Tällä voitolla piiri sai toisen kiinnityksen Erik v. Frenckellin komeaan hopeakulhoon. Piirin jalkapallosarjat pyörivät samalla tavalla kuin ennenkin, ja ottelumäärät kasvoivat jonkin verran lähestyen jo n. 500:n rajaa. RU-38 osoittautui voimakkaimmaksi seuraksi voittaen jälleen 1. luokan piirin mestaruuden sekä Pyrinnön Pystin. Piirin kunniajäseneksi kutsuttiin taloudenhoitaja Matti Sorsakivi Raumalta. Liiton sarjoissa pelasivat RU-38, RPallo, Iirot, Lukko ja Karhut, jotka kaikki pelasivat suomensarjassa. Kausi ei ollut Satakunnan joukkueille paras mahdollinen ja niin joutuivatkin Lukko ja Karhut jättämään ko. sarjan. RU-38 yritti jälleen voimakkaasti hankkia takaisin menettämänsä mestaruussarjapaikan, mutta jälleen oli ÅIFK voimakkaampi ja jätti porilaiset sarjassa toiseksi. Maakuntasarjassa pelasi RTU, joka säilytti paikkansa. Maakuntasarjaan nousi aluesarjasta PPT. Koulutustoimintaan kiinnitettiin huomiota kuten ennenkin ja keväällä järjestettiin tavanmukainen valmentajien ja pelaajien kurssi, jonka luennoitsijana oli koulutusohjaaja Olavi Haaskivi. Syksyllä järjestettiin samanlainen tilaisuus ja kouluttaja oli tällä kertaa liiton päävalmentaja Olavi Laaksonen. Kuten aikaisempinakin vuosina pelattiin tavanmukaiset kaupunkiottelut Raumaa vastaan. Miesten ottelu pelattiin kaksinkertaisena ja Pori oli melko ylivoimainen voittaen ottelun yhteistuloksella 11-5. Nuorten ottelut päättyivät kaikki porilaisten voittoon paitsi D-nuorten ottelun voitti Rauma 2-1. Tampereen piiriä vastaan pelattiin myös, ja tamperelaiset osoittautuivat nuorten otteluissa selvästi paremmiksi. Sensijaan Raumalla pelattu seniorien välinen piiriottelu päättyi tasatulokseen 3-3. Tavanmukaiset nuorten tekniikkamestaruuskilpailut pidettiin nyt Raumalla ja SPL:n kilpailuihin otettiin osaa joukkueella, jonka muodostivat Kari Vesalainen, V.-P. Metelinen ja V.-P. Ketola, kaikki RU-38:sta. Tulos Kokkolassa oli 4.770,5 pist., jolla sijoituttiin 8. Kansainvälistä toimintaa ei piirillä ollut, mutta Porissa järjestettiin nuorten jalkapallomaaottelu Suomi-Norja piirin toimiessa järjestäjänä. Maaottelun järjestelytoimikuntaan kuuluivat: M. Lehtonen puh.joht., M. Granath sihteeri, Olavi Ture, Matti Järvi, Unto Tiljander ja Ilmari Johansson. Suomalaiset pelasivat hyvin ja ottelu päättyikin tasatulokseen 1-1. Piirin jäsenseurojen luku oli 39 ja joukkueita piirisarjassa pelasi 3/4 ottelunsa 91.ALKUUN Erotuomaritoiminta oli myös erittäin vilkasta ja heille järjestettiin erilaisia kursseja kouluttajiensa johdolla. Piirin käytössä olikin kaikkiaan 62 erotuomaria. Piirin erotuomareille järjestämistä tilaisuuksista mainittakoon seuraavat: uusien erotuomareiden kurssi, kertaustilaisuus vanhoille erotuomareille ennen kauden alkua, kertaustilaisuus sarjatauon aikana ja syksyllä järjestetty kauden päättäjäistilaisuus. Yllämainitut kurssit ovat jokavuotisia. Piirin koulutustoiminta ei rajoitu ainoastaan erotuomareihin vaan joka vuosi järjestetään myös pelaajille, valmentajille ja poikaohjaajille valmennustilaisuuksia, joista voitaisiin mainita jo edelläkin mainittu valmennustilaisuus, jonka kouluttajana on Olavi Haaskivi. Seuravalmentajille on järjestetty ns. pikakurssi, josta on mahdollisuus jatkaa liiton järjestämillä kursseilla. Poikaohjaajille on järjestetty neuvottelutilaisuuksia. Uusiksi piirivalmentajiksi valittiin S. Kaukosen lisäksi Pentti Helin Raumalta ja Olavi Ture. Seppo Kaukonen suoritti kesällä 1962 SPL:n valiovalmentajakurssin hyväksyttävästi. Piirin tarkoituksena on kouluttaa jokaiseen seuraan valmentaja. Piirivalmentajat ovatkin käyneet maaseudulla ohjaamassa seurojen harjoituksia ja valmennustilaisuuksia. Piirikokouksessa muuttui piirihallituksen kokoonpano äänestyksen jälkeen ja piirihallituksesta jäivät pois Matti Järvi Porista ja Gunnar Peräntie Raumalta. Tilalle tulivat Huugo Kautonen Pihlavasta ja Kaino Lahtinen Raumalta. Muilta osin pysyi piirin johto ennallaan. Piirin monivuotisina tilintarkastajina ovat olleet Arvo Kesäläinen ja Oiva Huhtanen, jotka SPL palkitsi kultaisella ansiomerkillään. ALKUUN Piirin toiminnan 30. toimintavuosi oli jalkapalloilullisesti ehkä kaikista laajin, sillä piirin seuraluku oli kohonnut 46:een ja piirisarjoihin otti osaa yli sata joukkuetta. Piirisarjoihin osallistuvien seurojen luku oli myös kohonnut ennätyslukemaan 36. Tätä lukua ovat lisänneet lähinnä maaseutuseurat, joita on yhä enemmän liittynyt SPL:n jäseneksi ja ovat ottaneet harrastusmuodokseen myös jalkapalloilun. Tämä taas todistaa sitä, että huolimatta piirimme melko vaatimattomasta jalkapalloilutasosta on sillä kuitenkin laajuutta. Joukkueita ilmoittautui kuten aikaisempinakin vuosina melko runsaasti (kaikkiaan 102 joukkuetta), mutta sarjan kestäessä merkittiin kuitenkin luovutuksia 11 kpl. Tästä johtuen suoritti kilpailusääntöjen määräämät ottelut piirimme alueella viime vuonna 91 joukkuetta. Tämän lisäksi pelasivat ns. kakkosjoukkueet omissa lohkoissaan ja niistä pelasi loppuun 5 joukkuetta. Yhteensä siis piirimme joukkuemäärä oli 96. Kuten jo edellä todettiin oli jalkapalloilutoiminta piirin alueella melko laajaa. Taso ei kuitenkaan ole noussut sille tasolle, jossa sen pitäisi harrastuksen huomioonottaen olla. Tästä johtuen ei myöskään liiton sarjoihin osallistuvien joukkueiden menestys ole ollut paras mahdollinen. Suomensarjassa pelasivat RPallo, Iirot ja RU-38, jotka kaikki säilyttivät sarjapaikkansa Rauman Pallon ollessa näistä paras 5. sijallaan. Sensijaan RU-38 oli taas piirisarjassa terävin ja voitti tavoilleen uskollisena jälleen 1. luokan piirimestaruuden. Maakuntasarjalaiset säilyttivät myös sarjapaikkansa, mutta uutta suomensarjan paikkaa ei kuitenkaan saatu, vaikka Lukko ja Karhut sitä ahnaasti kärkkyivät. Aluesarjasta sensijaan nousi maakuntasarjaan Pihlavan Työväen Urheilijat, jonka innokkaat palloilumiehet täten saivat palkkion pitkäaikaiselle uurastukselleen.ALKUUN Koululaispalloilu on aina varsinkin Porin lyseossa ollut korkealla, kuten tänäkin vuonna, jolloin koulu selvitti itselleen lohkovoiton ja jatkossa aina semifinaalipaikan, jolloin Kokkola pudotti porilaiset jatkosta. Porin lyseon ansiolista onkin varsin komea onhan koulu voittanut kahdesti "Oppikoulujen mestaruuden". Ensimmäinen voitto tuli vuonna 1955 ja toinen vuonna 1959. Kun tähän liitetään 1963 saavutettu pronssimitali, niin todetaan, että porilaisissa nuorissa pelaajissa on kyllä ainesta mainioiksi jalkapalloilijoiksi. Tavanmukaiset kaupunkiottelut Rauman kanssa "taisteltiin" kuten ennenkin ja tällä kertaa oli Rauman vuoro korjata seniorien kaupunkiottelun voitto luvuin 6-3. Porissa porilaiset kyllä voittivat 3-2 tiukan ottelun, mutta Raumalla raumalaiset pitivät vauhdista huolta ja voittivat 4-0. Piirikuntaottelua Tampereen piiriä vastaan ei pelattu johtuen tamperelaisten tiukasta sarjaohjel- masta. Nuoret pelasivat myös Raumaa vastaan kaupunkiottelut, jotka kaikki päättyivät Porin poikien voittoon. Jalkapalloilun tekniikkakilvassa mittelivät piirin B-, C- ja D-nuoret keskenään ja piirin tekniikkataituriksi tuli RU-38:n Markku Peltola, joka teki pisteitä 1.667. Seurojen välisen kilvan voitti RU-38 4.383,5 pisteellä. SPL:n tekniikkamestaruuskilpailuihin otettiin myös osaa ja Maarianhaminassa suoritetuissa kisoissa saavutti joukkueemme 6. sijan 17. piirin osallistuessa kilpailuun. Joukkueen muodosti Matti Granath (joht.), Markku Peltola RU-38, V.-P. Ketola Karhut, Jukka Haanpää MuSa ja varamiehenä oli mukana Pertti Mäkelä Karhut.ALKUUN Mainittakoon, että tällä kaudella piirisarjassa pelattujen ottelujen luku ensikertaa nousi yli 500. ottelun. Näiden ottelujen läpiviemiseen on myös piirin erotuomarivaliokunnalla ja erotuomareilla erittäin suuri ja kiitosta ansaitseva osuus. Piirin erotuomarit ovatkin viimeisimpinä vuosina ja erittäinkin 30-vuotisen toiminnan viimeisenä vuotena osoittanut aivan erikoista velvollisuuden- tuntoa täyttäessään erotuomarimääräyksiä. Varmasti osa tästä hyvinhoidetusta työstä saadusta kiitoksesta lankeaa myös erotuomarivaliokunnan monivuotiselle puheenjohtajalle Antero Lartolalle, joka on pitänyt "pojat" Tiukassa kurissa. Unohtaa ei sovi muitakaan piirin valiokuntia, jotka ovat huolehtineet oman alansa toiminnasta kiitosta ansaitsevalla tavalla. Sarjavaliokunta on tehnyt suuren työn laittaessaan kuntoon n. 500 ottelua. Koulutus- ja nuorisovaliokunnat ovat vastanneet eri koulutustilaisuuksista ja nuorten kilpailuista. Piirin eri valiokuntien puheenjohtajina ovat viimeisen 5-vuotiskauden aikana toimineet seuraavat: Työvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut koko ajan piirihallituksen puheenjohtaja Mauno Lehtonen. Koulutusvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Ilmari Johansson, nuorisovaliokun- nan puheenjohtajana Eero Virtanen ja Erkki Lehtonen. Erotuomarivaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Antero Lartola ja sarjavaliokunnan puheenjohtajana Matti Malin. Piirin pitkäaikaisen palloilutoiminnan aikana on myös liitto seurojen myötävaikutuksella palkinnut piirin työntekijöitä erilaisin ansiomerkein. Kultaisen ansiomerkin ovat piirissämme saaneet seuraavat: Veikko Laitinen, Tauno Takala, Ilmari Kautto, Matti Sorsakivi,Martti Laippala, Paavo Virtanen, Antero Lartola, Unto Aavikko, Arvo Kesäläinen ja Oiva Huhtanen. Hopeisen ansiomerkin ovat saaneet viimeisen viisivuotiskauden aikana seuraavat: Erkki Lehtonen, Teuvo Helimo, Veikko Vesa, Mauno Lehtonen, Gunnar Peräntie, Heikki Hurme, Matti Malin, Seppo Kaukonen, Uuno Viitaniemi, Ilmari Johansson.ALKUUN Piirin kunniajäsenyydet: Kunniapuheenjohtaja Tauno Takala, kunniajäsenet Veikko Laitinen, Martti Laippala ja Matti Sorsakivi. Piirin ansiomerkin ovat viimeisellä viisivuotistaipaleella saaneet seuraavat: Eero Virtanen, Mauno Lehtonen, Veikko Tranberg, Eino Nordling, Olavi Ture, Uuno Viitaniemi, Pekka Aalto, Erkki Paasikivi, Veikko Aava, Vilho Merinen, Lasse Heikkilä, Erkki Harell, Ahti Peräntie ja Unto Tiljander. Vuonna 1963 piirihallitukseen kuuluivat seuraavat: Puheenjohtaja Mauno Lehtonen Rauma, varapuheenjohtaja Olavi Ture Pori, jäseninä Ilmari Johansson Pori, Unto Tiljander Pori, Huugo Kautonen Pihlava, Paavo Virtanen Rauma ja Kaino Lahtinen Rauma. Piirisihteerinä on Matti Granath Pori. Piirihallitus on viimeisten vuosien aikana joutunut kamppailemaan myös taloudellisten vaikeuksien kanssa, sillä piirin eri menot ovat kasvaneet suhteessa muihin taloudellisessa elämässä tapahtuneisiin hinta- ym. nousuihin.Tästä huolimatta ei kuitenkaan piirin mitkään maksut ole nousseet.Kun vielä viime vuosina on liiton taholta tuleva avustus vain pienentynyt, on itsestään selvää, että toiminta näistä johtuen ei aivan ole kaikilla tahoilla tehokasta.Kuitenkin toiminta on jatkunut entiseen tapaan ja voidaankin todeta tarkastettaessa viimeisen vuoden tilinpäätöstä, että piirin talous on velaton. Tosin ei säästöjäkään ole, mutta se lienee edellä esitetyn johdosta ymmärrettävää.ALKUUN Viime vuosien aikana on myös tutkittu täysipaikkaisen piirin toiminnanjohtajan toimen perustamista ja oman piiritoimiston saamista. Asiaa on monelta taholta punnittu ja tultu siihen lopputulokseen, ettei piiri ainakaan toistaiseksi voi hankkia taloudellisista syistä kumpaakaan. Piirin toimesta on taas järjestetty kursseja erotuomareille, pelaajille ja valmentajille.1963 järjestettiin taas muutaman vuoden tauon jälkeen järjestökurssit palloiluseurojen ja yleisseurojen palloilujaostojen puheenjohtajille ja sihteereille.Osanottajia oli tällä kurssilla 19. Piirisihteeri Matti Granath on osallistunut kaikkiin SPL:n järjestämiin piirisihteerien neuvottelutilaisuuksiin. Antero Lartola, Ilkka Pohjanoksa ja Matti Järvi ovat osallistuneet eri vuosina liiton toimesta järjestettyihin erotuomarikouluttajien ja valioerotuomarien kursseihin. 30 vuotta on SPL:n Satakunnan piirin alueella tehty työtä palloilun hyväksi. Tällainen työ, jos mikään on sangen epäkiitollista, sillä työn tulokset näkyvät vasta monien vuosien perästä. Työmäärä joka piirissämme on tehty, ei varmaan ole väheksyttävä, sillä perustettaessa helmikuun 6. p:nä 1934 Satakunnan piiriä oli mukana perustavassa kokouksessa 4 seuraa. Ensimmäisenä vuotena otti osaa sarjoihin yhteensä jalka- ja jääpalloilussa 26 joukkuetta. Tällä hetkellä on joukkueluku lähellä 100. Edistys on ollut valtava ja jalkapalloilu on saanut yhä enemmän ja enemmän kannatusta. Tyydytyksellä on pantava merkille maaseudun yhä kehittyvä panos piirin toiminnassa. Lähdettäessä uudelle taipaleelle piirin toiminnassa tulemme varmasti toteamaan, ettei pitkäaikainen, uuras työ ole mennyt hukkaan vaan piirimme yhä kehittyy ja voimistuu viedäkseen eteenpäin erästä urheilun osaa, palloilua.ALKUUN Kunniapuheenjohtaja Tauno Takala aloitti palloilun jo nuoruusvuosinaan. Oltuaan perustamassa Porin Kärpät nimistä seuraa v. 1932 hän pelasi jalkapalloa sen edustusjoukkueessa vv. 1932-47, toimien samalla useita vuosia joukkueen kapteenina ja valmentajana. Seuran johtokuntaan hän kuului 24 vuotta, milloin jäsenenä, varajäsenenä, puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Myös seuran nuoriso-ohjaajana hän toimi useita vuosia. Saavutti piirimestaruuksia jalkapallon edustus- ja jääpallon ikämiessarjoissa. Suoritti Suomen Palloliiton ensimmäisen piirivalmentaja- kurssin Vierumäellä v. 1935 sekä samana vuonna myös erotuomarikurssin samassa paikassa. Muusta toiminnasta mainittakoon: Liitto- eli valioerotuomari jalka- ja jääpalloilussa toimien erotuomarina vv. 1935-55. Satakunnan piirin rahastonhoitajana vv. 1939-40, johtokunnan jäsen vv.1939-48, puheenjohtajana vv. 1948-59, työvaliokunnan puheenjohtajana 12 vuotta, erotuomarikouluttajana ja erotuomarivaliokunnan puheenjohtajana useita vuosia, nuorisovalio -kunnan puheenjohtajana vv. 1951-56, yhteisen palloilupiiritoimikunnan puheenjohtajana v. 1954. Suomen Palloliiton laajennetun liittohallituksen jäsen vv. 1948-50, -liittovaltuuston jäsen sen perustamisesta v. 1951 alkaen, -nuorisovaliokunnan jäsen sen perustamisesta v.1951 alkaen vuoteen 1957, -koulutusvaliokunnan jäsen v.1957, -koulutusvaliokunnan puheenjohtaja vv. 1958-64, -liittohallituksen jäsen vv. 1957-58 sekä 1960-64, -liittohallituksen työvaliokunnan jäsen vv. 1958 sekä 1960-64. Kauppalaivaston Urheilutoimikunnan yhdysmies. Läänin Urheilulauta- kunnan jäsen vuodesta 1956 sekä Läänin Urheilulautakunnan Satakunnan jaoston puheenjoh- tajana sen perustamisesta v. 1963 alkaen. Yyterisäätiön hallituksen jäsen sen perustamisesta vuodesta 1956 lähtien, toimien välillä myös varapuheenjohtajana, sekä säätiön talousvalio- kunnan puheenjohtajana vv. 1958-63. Satoihin nousevat ne kurssit ja luennot, joiden opettajana Tauno Takala on toiminut liiton ja piirin portaissa. Niin ikään on hän toiminut lukuisten ulkomais- ten kilpailumatkojen matkanjohtajana sekä kotimaisten kilpailutoimikuntien puheenjohtajana. Tauno Takalalle on myönnetty ansioistaan urheilun hyväksi mm. Porin Kärppien kultainen ansiomerkki, Satakunnan piirin ansiomerkki, Suomen Palloliiton kultainen ansiomerkki, Oppikoulujen Keskuskilpailulautakunnan hopeaplaketti, Opetusministeriön urheilun hopeinen ansioristi sekä Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi. Satakunnan piirin kunniapuheenjohtajaksi hänet valittiin v. 1961.ALKUUN Piirimme kunniajäsen Martti Laippala tuli palloilun pariin Porin Palloilijoissa, jossa hän nuorukaisena pelasi jalkapalloa piirin sarjoissa ja myöhemmin alemmissa miesten luokissa. Varsinainen palloilutyö löytyi kuitenkin seuratoimintasaralta, sillä hän on kuulunut Porin Palloilijain johtokuntaan vv. 1937-60, joista seuran sihteerinä vv. 1949-55 ja 1958-60. Lisäksi on hän ollut vuoden seuran puheenjohtajana ja vuoden varapuheenjohtajana. Porin Karhujen johtokunnan jäsenenä on hän ollut v. 1961 lähtien ja siinä seuran sihteerinä. Seuratoiminnan ohella on Martti Laippala toiminut piirin sihteerinä v. 1951-59, ollen myös useat vuodet piirihallituksen jäsen. Piirin edustajana Suomen Palloliiton liittokokouksissa on hän ollut usean kerran. Yyteri Säätiön hallitukseen on Martti Laippala kuulunut piirin edustajana vuodesta 1961 lähtien. Martti Laippalalle on myönnetty palloilutoiminnan hyväksi tehdystä työstä seuraavat ansiomerkit: Porin Palloilijain kultainen ansiomerkki, piirin ansiomerkki, Suomen Palloliiton kultainen ansiomerkki, Suomen Oppikoulujen urheiluliiton hopeinen plaketti, Suomen urheilun hopeinen ansioristi. Piirin kunniajäseneksi hänet valittiin v. 1961.ALKUUN Piirimme kunniajäsen Matti Sorsakivi aloitti aktiivisen palloilun Rauman Iirojen riveissä pelaten seuran edustusjoukkueessa vv. 1932-41, Rauman kaupunkijoukkueissa sekä Satakunnan piirijoukkueessa. Jääpallossa hän pelasi Iirojen edustusjoukkueessa vv. 1932-41. Matti Sorsakivi on kuulunut Iirojen johtokuntaan vv. 1935-1953, josta ajasta 10 vuotta rahastonhoita- jana. Piirin sihteerinä ja rahastonhoitajana hän on ollut vv. 1940-44 sekä piirihallituksen jäsenenä vuoteen 1954 asti ollen piirin varapuheenjohtajana vv. 1949-54. Piirin eri valiokuntien jäsen. Piirierotuomari sekä jalka- että jääpallossa. Piirin edustajana Suomen Palloliiton liittokokouksis- sa Helsingissä. Matti Sorsakivelle on myönnetty palloilun hyväksi tehdystä työstä seuraavat ansiomerkit: Suomen Palloliiton kultainen ansiomerkki, SLP:n Satakunnan piirin ansiomerkki, Iirot ry:n ansiomerkki sekä Suomen Urheilun hopeinen ansiomitali kullatuin ristein. Piirin kunniajäseneksi hänet valittiin v. 1962. |
|
